TSERNOBYLIN TURVALLISUUS

SÀteily TsernobylissÀ ennen ja nyt

SĂ€teily on yleinen tapa lĂ€hettÀÀ energiaa ja se on yleistĂ€ kaikkialla maailmassa, myös kehossamme. Sana ”sĂ€teily” on vuosikymmenien ajan ollut yhteydessĂ€ tai paikallistettu paikkaan, joka muutti ihmiskunnan historian. Tsernobyl on symboli ihmiskunnan historian suurimmasta ydinvoimalaonnettomuudesta, jolla oli kohtalokkaita seurauksia, jotka johtuivat Tsernobylin ydinvoimalaitoksen neljĂ€nnen yksikön rĂ€jĂ€hdyksestĂ€ levinneestĂ€ sĂ€teilystĂ€. Tsernobylin voimalaitoksen ja sen lĂ€hialueen (mukaan lukien Pripyatin kaupunki) sĂ€teilytasot vaihtelivat vĂ€lillĂ€ 0,1 – 300 SievertiĂ€ tunnissa (lĂ€hes miljardi – 1 000 000 000 kertaa enemmĂ€n kuin tavallinen luonnollinen taustasĂ€teily mitattuna mikrosieverteinĂ€ – ÎŒSv). PÀÀasiassa jodi 131:n, cesium 137:n ja strontium 90:n radioaktiivisia isotooppeja lensi ilmaan. Jos vietĂ€t jopa 10 minuuttia palavan reaktorin ympĂ€rillĂ€, seurauksena on akuutti sĂ€teilytauti ja hengenvaara,

sernobyl-ydin-voima-voimalat-sÀteily-taso-tÀnÀÀn

Biologiset terveysvaikutukset sÀteilylle altistumiselle

Source: https://www.world-nuclear.org/information-library/safety-and-security/safety-of-plants/chernobyl-accident.aspx

Kuinka sÀteily vÀheni onnettomuuden jÀlkeen TsernobylissÀ

Viikkoja Tsernobylin onnettomuuden jÀlkeen jatkuvien selvitystöiden kanssa reaktorisydÀmen palo sammui tÀysin kaksi viikkoa rÀjÀhdyksen jÀlkeen. Sen lisÀksi, ettÀ vaarallisimmilla hiukkasilla (esim. Jodi 131) oli hyvin lyhyt puoliintumisaika* ja ne muuttuivat vÀhemmÀn vaaralliseksi tai vakaiksi isotoopeiksi, sÀteilytaso Pripyatissa ja Tsernobylin voimalaitoksen ympÀristössÀ pikkuhiljaa laski. Kun rakennettiin uusi ja turvallinen Tsernobylin suojakupu, sarkofagi (valmistui 30. marraskuuta 1986 vain 7 kuukauden aikana) tuhoutuneen reaktorin nro. 4:sen ylle, auttoi se vÀhentÀmÀÀn sÀteilyÀ ja antoi ihmisten suorittaa lisÀÀ selvitystyötÀ Tsernobylin suojavyöhykkeellÀ. Radioaktiiviset isotoopit ovat tyypillisesti melko raskaita ja siten painuvat vuosittain luonnollisesti syvemmÀlle maaperÀÀn. Joka vuosi ne vÀhenevÀt noin senttimetrin verran vajoamalla syvemmÀlle maahan.

Image

PUOLIINTUMISAIKA?

*Puoliintumisaika on aika, joka kuluu tietyn isotoopin radioaktiivisuuden laskemiseen puoleen alkuperÀisestÀ arvostaan. TÀmÀ tarkoittaa, ettÀ radioaktiivisuus ei koskaan katoa, mutta riittÀvÀn ajan kuluttua se voi muuttua vÀhÀiseksi. Esimerkiksi 10 puoliintumisajan jÀlkeen radioaktiivisuus laskee 1000 kertaa, 20 puoliintumisajan jÀlkeen 1 000 000 jne.

MissÀ sÀteilyÀ nykyÀÀn on Tsernobylin alueella?

Tsernobylin evakuoidut alueet ovat nykyÀÀn joutomaata, mutta yllĂ€tykseksi on erittĂ€in vaikea löytÀÀ luonnollista taustasĂ€teilyĂ€ ylittĂ€vÀÀ radioaktiivisuutta. TĂ€mĂ€ on myös yksi syy siihen, ettĂ€ 30 kilometrin Tsernobylin suojavyöhyke on nyt muutettu luonnonsuojelualueeksi. 10 kilometrin Tsernobylin vyöhykkeellĂ€ on edelleen radioaktiivisia kuormittajia, eli maaperÀÀ, jossa on tiivistynyttĂ€ sĂ€teilyĂ€, jotka ylittĂ€vĂ€t edelleen luonnollisen tason sata- ja jopa tuhatkertaisina. Tsernobylin matkan aikana sinulle nĂ€ytetÀÀn tĂ€llaisia ​​paikkoja, mutta et tule olemaan lĂ€hellĂ€ tai kauan aikaa niiden lĂ€hellĂ€. MeillĂ€ on hieno nopea sĂ€teilyturvallisuusmittaus, joka voi olla kĂ€tevĂ€ tulevaisuudessa. Jopa ( 3 ) Punaisen metsĂ€n alue (mĂ€ntymetsĂ€ Tsernobylin voimalaitoksen takana, joka kuivui muutaman pĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen onnettomuudesta tapahtuneen sĂ€teilyn vuoksi) on vain lĂ€pikĂ€ynti Tsernobylin kiertueellasi.

Vuonna 2016, kun  ( 2 ) uusi turvallinen suojakupu  liu’utettiin kiskoilla vanhan sarkofagin pÀÀlle, Tsernobylin voimalaitoksen sĂ€teilytasot laskivat 3-4 kertaa ja ovat nyt 1,2 ÎŒSv (mikrosievertit) tunnissa. LĂ€heisessĂ€ (4) Pripyatin, kaupungissa (4) sĂ€teily voi joissakin paikoissa saavuttaa 0,9 ÎŒSv/tunti, mutta tyypillisesti se ei ylitĂ€ luonnollista sĂ€teilytasoa 0,3 ÎŒSv/tunti. SĂ€teilytasot vaihtelevat esimerkiksi sÀÀn mukaan (alhaisempi talvella, korkeampi kesĂ€llĂ€).  

Onko nykyÀÀn turvallista vierailla TsernobylissÀ?

Kaikkien nÀiden vuosien jÀlkeen on turvallisempaa kuin koskaan matkustaa Tsernobyliin.ChernobylX on jÀrjestÀnyt Tsernobylimatkoja  vuodesta 2008 ja kehittÀnyt turvallisimmat reitit, joilla vÀltetÀÀn radioaktiiviset paikat Tsernobylin kiertomatkojen aikana, tai ryhmÀ on lÀhellÀ nÀitÀ paikkoja ihan lyhyen ajan. Silti onnistumme nÀkemÀÀn kaikki tÀrkeimmÀt ja mielenkiintoisimmat paikat ja rakennukset sekÀ joillakin retkillÀ pÀÀset jopa Tsernobylin voimalaitoksen sisÀlle ja jopa reaktorin numero 4:sen valvontahuoneeseen (kÀytettÀvissÀ vain Tsernobylin yksityiskierroksilla). 

Image

Yhden Tsernobylin suojavyöhykkeellĂ€ vietetyn pĂ€ivĂ€n aikana keho saa sĂ€teilyannoksen , joka on verrattavissa ympĂ€rillĂ€mme olevaan luonnolliseen taustasĂ€teilyyn. TĂ€mĂ€n perspektiivin huomioon ottamiseksi tĂ€mĂ€ annos on tyypillisesti 300 kertaa pienempi kuin koko kehon röntgenkuvaus, ja se on verrattavissa useisiin lentokoneessa vietettyihin tunteihin, joissa olemme alttiimpia ulkoavaruudesta tulevalle kosmiselle sĂ€teilylle. Lukuina saat 3-5 ÎŒSv gammasĂ€teilyĂ€ pĂ€ivĂ€ssĂ€ (katso alla olevat sĂ€teilylajit), joka on ehdottomasti haitaton sĂ€teilyannos. Vertailun vuoksi useimmissa ydinvoimalaitoksissa ympĂ€ri maailmaa on työntekijöille asetettu turvallisuusraja 50-100 ÎŒSv pĂ€ivĂ€ssĂ€. TodennĂ€köisesti saat enemmĂ€n sĂ€teilyĂ€ lennon aikana Kiovaan kuin yhdestĂ€ pĂ€ivĂ€stĂ€ TsernobylissĂ€.

Image

MitÀ sÀÀntöjÀ pitÀÀ noudattaa TsernobylissÀ?

Tsernobylin vyöhykkeellÀ vierailijoiden tulisi vÀlttÀÀ radioaktiivista pölyÀ, jota voi esiintyÀ paikoin tuulisella sÀÀllÀ ja tarttua pieniÀ mÀÀriÀ (ei vaarallisesti) vaatteisiin tai kenkiin. ChernobylX ehdottaa, ettÀ kaikki kÀvijÀt pesevÀt kaikki vaatteensa ja kenkÀnsÀ perusteellisesti heti palattuaan kotiin Tsernobylin kiertueelta. Jokainen seikkailija, joka matkustaa Pripyatiin ja Tsernobylin vyöhykkeelle ChernobylX:n kanssa, saa ilmaisen kangashengityssuojaimen ja ainoana ukrainalaisena matkanjÀrjestÀjÀnÀ tarjoamme sinulle myös ilmaisen Geiger Muller -laskurin kÀyttöösi mukavuutesi ja turvallisuutesi parantamiseksi. PienestÀ riskistÀ huolimatta nÀiden 14 vuoden aikana on ollut enintÀÀn 10 tapausta, joissa turistimme joutuivat pesemÀÀn kenkÀnsÀ ennen Tsernobylin dosimetrisen kontrollin lÀpÀisemistÀ (meidÀn kanssamme lÀpÀiset sen vÀhintÀÀn kaksi kertaa pÀivÀssÀ), pyydÀmme sinua seuraamaan opastasi ja tottelemaan hÀnen ohjeitaan. NÀin voimme taata sinulle 100% turvallisen Tsernobylin kiertueen.

Image

LisÀÀ sÀteilystÀ ja turvallisuudesta ennen Tsernobyliin menoa

SĂ€teily 101

Kaikki ympÀrillÀmme olevat esineet, myös ruumiimme, on valmistettu atomeista, jotka koostuvat ytimessÀ olevista protoneista ja neutroneista sekÀ niitÀ kiertÀvistÀ elektroneista. Saman kemiallisen alkuaineen atomeilla on sama mÀÀrÀ protoneja, mutta ne voivat vaihdella neutronien lukumÀÀrÀssÀ. Kutsumme nÀitÀ saman elementin eri variantteja isotoopeiksi. Esimerkiksi kaksi tunnetuinta hiilen isotooppia ovat ns. hiili-12 ja hiili-14, joissa luku osoittaa protonien ja neutronien kokonaismÀÀrÀn.

Voimme sitten jakaa kaikki isotoopit sen perusteella, ovatko ne stabiileja vai muuttuvatko prosessissa, jota kutsumme radioaktiiviseksi hajoamiseksi, vai yksinkertaisesti vain radioaktiivisuudeksi. Joidenkin radioaktiivisten isotooppien hajoamisnopeudelle on tunnusomaista puoliintumisaika, joka vaihtelee pienistÀ sekunnin murto-osista miljardeihin vuosiin. Jos puoliintumisaika on lyhyt, hajoaminen on nopeaa ja sanomme, ettÀ tÀllainen isotooppi on radioaktiivisempi ja pÀinvastoin.

On tĂ€rkeÀÀ ymmĂ€rtÀÀ, ettĂ€ tietyt radioaktiivisuustasot ovat hyvin yleisiĂ€, koska jokaisella elementillĂ€ on joitakin radioaktiivisia isotooppeja ja monet niistĂ€ löytyvĂ€t luonnostaan ​​ympĂ€riltĂ€mme. TĂ€mĂ€ tekee kaikista ympĂ€rillĂ€mme olevista esineistĂ€ jossain mÀÀrin radioaktiivisia, myös kehomme, joka sisĂ€ltÀÀ pieniĂ€ mÀÀriĂ€ radioaktiivista hiili-14:sta ja kalium-40:tĂ€, ja tyypillisesti noin 8000 atomia hajoaa joka sekunti. Kehomme on tietysti tottunut nĂ€ihin alhaisiin radioaktiivisuustasoihin, jotka ovat vaarattomia.

HyvĂ€ ja huono sĂ€teily – mikĂ€ sĂ€teily on vaarallista keholleni?

SÀteily on energian siirtoa ja se voidaan jakaa joko ionisoivaan tai ionisoimattomaan sen perusteella, ettÀ se kykenee ionisoimaan atomeja ja molekyylejÀ ja hajottamaan niiden vÀliset kemialliset siteet. Esimerkiksi nÀkyvÀ valo tai radioaallot ovat molemmat turvallista ionisoimatonta sÀhkömagneettista sÀteilyÀ, kun taas radioaktiivisessa hajoamisessa sÀteilevÀ sÀteily on yleensÀ vaarallista ionisoivaa sÀteilyÀ. Ionisoivan sÀteilyn vaara on siinÀ, ettÀ se voi hÀiritÀ kemiallisia siteitÀ elÀvien organismien solujen sisÀllÀ, mikÀ voi vahingoittaa niitÀ ja johtaa siten haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Absorboituneen sÀteilyn mÀÀrÀÀ kutsutaan annokseksi ja meille tÀrkein on niin sanottu vaikuttava annos, joka ottaa huomioon sÀteilyn mÀÀrÀn ja tyypin sekÀ sen biologisen vaikutuksen. Juuri tÀtÀ annosmittarimme mittaavat vierailullasi TsernobylissÀ. Vaikuttavan annoksen yksiköt ovat Sievertit tai kÀytÀnnöllisemmin mikrosievertit (1/1 000 000 SievertistÀ). Annosmittarimme mittaavat sekÀ todellisen sÀteilyn tason mikrosieverteissÀ tunnissa ettÀ laskevat automaattisesti kokonaisannoksen annosmittarin kytkemisen aikana. Kuten olemme jo maininneet tyypillisen retkipÀivÀn aikana Tsernobylin sulkuvyöhykkeellÀ, annosmittarisi mittaa noin 3-5 mikrosievertiÀ gammasÀteilyÀ. Jos pÀivitÀt Tsernobylin kiertueesi Tsernobylin voimalaitokselle, se voi olla hieman enemmÀn: 4-6 mikrosievertiÀ.

Luonnollinen vs. keinotekoinen sÀteily

SĂ€teilyannoksen vastaanottamisesta puhuminen voi kuulostaa uhkaavalta, mutta on tĂ€rkeÀÀ ottaa tĂ€mĂ€ huomioon. MeidĂ€n on ymmĂ€rrettĂ€vĂ€, ettĂ€ jotkut sĂ€teilyn tasot eli taustasĂ€teily ovat tĂ€ysin luonnollisia ja esiintyvĂ€t kaikkialla maailmassa. TaustasĂ€teily koostuu useista lĂ€hteistĂ€, mukaan lukien sĂ€teily, joka tulee kaikista radioaktiivisista isotoopeista, joita esiintyy luonnossa kaikessa ympĂ€rillĂ€mme sekĂ€ avaruudesta tuleva kosminen sĂ€teily. MerkittĂ€vin taustasĂ€teilyn lĂ€hde on radioaktiivinen kaasu nimeltĂ€ radon, joka vapautuu luonnostaan ​​maaperĂ€stĂ€, jota hengitĂ€mme ilman mukana. Erityisesti rakennuksissa, joissa on huono ilmanvaihto, tĂ€mĂ€ kaasu voi keskittyĂ€ ja sĂ€teilytasot voivat helposti nousta suuremmiksi kuin useimmat paikat Tsernobylin alueella.

Luvuissa maailman keskiarvo kaikissa taustasÀteilylÀhteissÀ on noin 8 mikrosievertiÀ pÀivÀssÀ. Joten nÀet, ettÀ 3-5 mikroSieverttiÀ, jotka annosmittarisi mittaa 10-12 tunnin retkemme aikana, ovat tÀysin turvallisia ja verrattavissa siihen, mitÀ saisit normaalisti joka pÀivÀ kotona. LisÀksi on monia paikkoja, joissa on nyt luonnollisesti paljon korkeampi sÀteily kuin TsernobylissÀ. Brasilian Guaraparin rannalla on ennÀtys, jossa sÀteilyn tasot voivat joissain paikoissa ylittÀÀ nykyiset Tsernobylin tasot satoja kertoja.

Image
Luonnollisten taustasÀteilylÀhteiden lisÀksi on myös monia keinotekoisia lÀhteitÀ, joille altistumme rutiininomaisesti. TÀmÀ sisÀltÀÀ erilaisia lÀÀketieteellisiÀ toimenpiteitÀ, mutta myös tupakoinnista, koska tupakansavu sisÀltÀÀ merkittÀvÀn mÀÀrÀn radioaktiivista polonium-210:tÀ, joka voi aiheuttaa syöpÀÀ. Toinen radioaktiivinen toiminta on lentokoneella matkustaminen, koska suurilla korkeuksilla altistumme enemmÀn kosmiselle sÀteilylle, jota ilmakehÀ yleensÀ suojaa. Alla luetellaan yleisimmÀt keinotekoiset lÀhteet. Kuten huomaat, tupakointi on yksi radioaktiivisimmista aktiviteeteista, joita ihminen voi kokea, ja polttamalla yhden pakkauksen pÀivÀssÀ, saat vuoden aikana 10 000 kertaa suuremman annoksen kuin vyöhykkeellÀ.

Image

NeljÀ tyyppiÀ ionisoivasta sÀteilystÀ

Alpha sÀteily

on yleisin sÀteily, koska suurin osa radioaktiivisista isotoopeista hajoaa sÀteilemÀllÀ alfahiukkasia. Alfahiukkanen koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Koska ne ovat melko suuria ja kantavat sÀhkövarausta, niiden pysÀyttÀminen on erittÀin helppoa. Paperi tai muutama senttimetri ilmaa tyypillisesti riittÀÀ tehokkaasti suojaamaan alfa-sÀteilyÀ. Kuitenkin jos jotakin alfa-radioaktiivista ainetta niellÀÀn tai hengitetÀÀn ja se joutuu suoraan kosketukseen sisÀelinten kudoksen kanssa, se voi vahingoittaa ja johtaa haitallisiin terveysongelmiin. Siksi on vÀlttÀmÀtöntÀ vÀlttÀÀ elintarvikkeiden saastumista, mikÀ on tÀrkein syy siihen, miksi elintarvikkeiden nauttiminen on ehdottomasti kielletty matkan aikana suojavyöhykkeellÀ.

Beta sÀteily

koostuu elektroneista tai ns. positroneista. Pala muovia, alumiinifoliota tai muutama metri ilmaa voi pysÀyttÀÀ sen suhteellisen helposti. TÀstÀ syystÀ annosmittarisi havaitsevat beetasÀteilyn vain lyhyen aikaa, niin kutsuttujen kuumien pisteiden lÀheisyydessÀ, eivÀtkÀ siten aiheuta vakavaa terveysriskiÀ. Samoin, kuten alfa-sÀteilyn kohdalla, on tÀrkeintÀ vÀlttÀÀ mahdollisen saastuneen ruoan syömistÀ. TsernobylissÀ joillakin hotspoteilla voi olla beetahiukkasia, joten vÀltÀmme niitÀ.

Gamma sÀteily

on erÀÀnlainen sÀhkömagneettinen sÀteily, sama kuin nÀkyvÀ valo tai radioaallot, mutta paljon energisempi. Se on hyvin lÀpÀisevÀ sÀteily, josta parhaiten suojautuu suurilla lyijy- tai betonimÀÀrillÀ. GammasÀteily on hyvin yleinen sÀteilytapa, jota esiintyy kaikkialla ympÀrillÀmme, ja siksi kehomme on tottunut sen alhaiseen tasoon. Siksi pienet gammasÀteilyn mÀÀrÀt eivÀt aiheuta vakavaa terveysriskiÀ. TÀmÀ on sÀteily, jota mitataan TsernobylissÀ pieninÀ annoksina.

Image

Neutroni sÀteily

tuotetaan tyypillisesti ydinfissioissa, joilla on ratkaiseva rooli ydinenergiassa. Se on hyvin lÀpÀisevÀ sÀteily, jota parhaiten suojaavat materiaalit, joilla on korkea neutronipitoisuus, kuten parafiini tai suuret mÀÀrÀt vettÀ. Se on kuitenkin hyvin harvinainen sÀteily, jota löytyy vain aktiivisten ydinreaktorien lÀheisyydestÀ.    


Etsitkö lisÀÀ sÀteilyÀ elÀmÀÀsi? Banaanit ovat kaikkein radioaktiivisimpia hedelmiÀ. Ne sisÀltÀvÀt radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Yhden banaanin syöminen vastaa 0,1 mikrosievertin sÀteilyannosta, mutta kehosi vastaanottamaa sÀteilyÀ ei voida verrata tupakointiin tai Tsernobylin vierailuun.

Image

Maailmassa on muitakin paikkoja, jotka ovat luonnostaan tai historiallisesti radioaktiivisia; joihin ihmiset eivÀt ole niin ennakkoluuloisia kuin Tsernobylin suhteen.

Image

Ennen kaikkea varmistamme, ettÀ Tsernobylin-retkestÀsi tulee yksi elÀmÀsi turvallisimmista seikkailuista.

LIITTEET

  1. Wilson, F. L. (1968). Fermi’s Theory of Beta Decay. American Journal of Physics, 36(12), 1150-1160.
  2. Stuiver, M., & Polach, H. A. (1977). Discussion Reporting of 14 C Data. Radiocarbon, 19(3), 355-363.
  3. Phipps, P., & Zaffarano, D. J. (1953). The Half-lives of Some Short-lived Low Z Nuclei Formed by Photonuclear Reactions.
  4. Barendsen, G. W. (1962). Dose-survival curves of human cells in tissue culture irradiated with alpha-, beta-, 20-kV. x-and 200-kV. x-radiation. Nature (London), 193(4821).
  5. Cardis, E., Vrijheid, M., Blettner, M., Gilbert, E., Hakama, M., Hill, C., 
 & Yoshimura, T. (2005). Risk of cancer after low doses of ionising radiation: retrospective cohort study in 15 countries. BMJ, 331(7508), 77.
  6. International Commission on Radiological Protection, & Valentin, J. (2007). The 2007 Recommendations of the International Commission on Radiological Protection (pp. 1-333). Oxford: Elsevier.
  7. Alpha, Beta, Gamma: Types of ionizing radiation, Sean Lim, ( May 27,2020 )

Jos olet odottamassa jotain merkkiÀ, tÀssÀ se on!

You are using an outdated browser. You can update it on this page.